Enemmän kuin urheilulisä: kreatiinin rooli aivojen energiantuotannossa
Vaikka kreatiini tunnetaan ennen kaikkea lihassuorituskyvyn lisäravinteena, molekyylillä on tärkeä rooli myös aivojen energia-aineenvaihdunnassa. Aivot käyttävät noin 20 % kehon kokonaisenergiankulutuksesta, vaikka ne muodostavat vain pienen osan kehon painosta. Siksi vakaa energiansaanti on olennaista optimaalisten kognitiivisten toimintojen kannalta.
Kuten lihassoluissa, myös aivosoluissa kreatiini–fosfokreatiinijärjestelmä toimii energiavarastopuskurina. Fosfokreatiini voi nopeasti regeneroida ATP:tä, kun neuronit tarvitsevat äkillisesti lisäenergiaa, esimerkiksi intensiivisen kognitiivisen aktiivisuuden aikana. Näin kreatiini voi auttaa vakauttamaan aivosolujen energiantuotantoa.
Useissa tutkimuksissa on selvitetty, voiko kreatiinilisä vaikuttaa myös kognitiiviseen suorituskykyyn. Rae’n ym. (2003) satunnaistetussa tutkimuksessa terveille aikuisille annettiin kuuden viikon ajan kreatiinia tai lumelääkettä. Tutkijat havaitsivat kreatiiniryhmässä merkitseviä parannuksia työmuistissa ja suoriutumisessa vaativissa kognitiivisissa tehtävissä.
Lisäksi Avgerinosin ym. (2018) systemaattinen katsaus viittaa siihen, että kreatiinilla voi olla suotuisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja henkiseen suorituskykyyn, erityisesti tilanteissa, joissa aivojen energiantarve on kohonnut, esimerkiksi univajeessa tai henkisessä väsymyksessä.
Näiden kognitiiviseen suorituskykyyn kohdistuvien vaikutusten lisäksi kreatiinia tutkitaan myös mahdollisten neuroprotektiivisten ominaisuuksien vuoksi. Kokeellinen tutkimus viittaa siihen, että kreatiini voi tukea mitokondrioiden toimintaa ja suojata aivosoluja energian ehtymiseltä ja oksidatiiviselta stressiltä.
Vaikka alan tutkimus on yhä kehitysvaiheessa, nykyiset löydökset viittaavat siihen, että kreatiini ei välttämättä ole merkityksellinen vain lihaksille, vaan myös aivojen energia-aineenvaihdunnalle.
Jos haluat lukea lisää kreatiinin vaikutusmekanismeista ja syventyä tarkemmin tieteelliseen taustaan, voit lukea lisää täältä.
Lähteet:
Rae C ym., Proceedings of the Royal Society B, 2003. https://doi.org/10.1098/rspb.2003.2492
Avgerinos KI ym., Experimental Gerontology, 2018. https://doi.org/10.1016/j.exger.2018.07.013
